Taloni pihapiirissä on useita vanhoja omenapuita. En edes tiedä miten vanhoja ne ovat, mutta ikivanhassa taloa kuvaavassa taulussakin ne ovat jo ihan isojen puiden kokoisia, joten todennäköisesti puut on istutettu samoihin aikoihin kun talo on valmistunut, eli 1800-luvun loppupuolella. Ikää puilla on siis reilusti.
Puita ei ole leikattu kovinkaan paljon viime vuosikymmeninä, joten osa niistä on aika tiheitä. Olen viime vuosina yrittänyt poistaa niistä kuolleita oksia ja leikata muutamia oksiakin pois, silloin tällöin. En ole uskaltanut leikata montaa oksaa kerralla, ettei puut vallan suutu moisesta, mutta pientä karsimista on pakko tehdä, että puu uusiutuisi.
Olen antanut puille myös kalkkia muutaman vuoden välein ja puutarhan yleislannotetta ja syyslannotetta on tullut joskus viskaistua niiden juurille.
Tänä vuonna useampi puu innostui kasvattamaan ihan kelpo omenoita. En tiedä johtuuko tämä poikkeuksellisestä omenavuodesta ylipäätään, mutta enpä usko noista minun omenapuiden hoito-operaatioistakaan haittaa olleen. Monesti vanhat puut jaksavat tehdä satoa vain joka toinen vuosi, joten en odota huippusatoa ensi vuodelta, mutta on se jotenkin hienoa, että noin vanhoista puista saa vielä omenoita säilöttäväksi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tunnisteet
aitta
(1)
arki
(2)
eläimet
(2)
eteinen
(2)
historia
(1)
huonekalut
(5)
huonekasvit
(1)
huussi
(2)
joulu
(1)
kasvimaa
(3)
kesä
(3)
kevät
(4)
kierrättäminen
(4)
kirpputori
(13)
kodinhoito
(3)
kompostointi
(1)
kuisti
(3)
kunnostus
(1)
kylmälaitteet
(1)
kylpyhuone
(1)
käsityöt
(2)
laitteita
(3)
luonto
(4)
maalaaminen
(5)
nikkaroiminen
(3)
omavaraisuus
(1)
pihapiiri
(3)
puhdetöitä
(6)
puulämmitys
(2)
puutarha
(14)
pyykinpesu
(4)
remontin suunnittelu
(3)
remontointi
(2)
reseptit
(2)
sali
(1)
sauna
(3)
sisustaminen
(16)
suosittelen
(2)
suunnittelua
(2)
syksy
(6)
säilöminen
(7)
talo
(2)
talon löytöjä
(6)
talvi
(7)
tupa
(3)
tuunaaminen
(5)
ulkoverhous
(1)

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti