Selasin lehtiä taas artikkeleita lukien ja mukavia mainoksia katsellen. Tällä kertaa kiinnitin huomiota useampaan juttuun tuon ajan saleista.
Jutuissa nousi aina esiin se, miten ainutlaatuisia paikkoja nämä salit olivat. Lapsilta saattoi olla pääsy kielletty saliin, paitsi silloin kun äiti kävi kastelemassa salissa olevia viherkasveja. Isot kasvit salissa tuntuivat olevan osa salien taikaa.
Sali oli talon hienoin paikka ja monessa talossa salia käytettiin vain vieraiden kyläillessä. Salin huonekalut oli myös sen verran arvokkaita, että hienoja kankaita haluttiin suojella kevään ja kesän voimakkaalta valolta. Lehdestä löytyykin ohje, kuinka salin laiskanlinnalle voi tehdä suojuksen. Huonekalusuojukset olivat huonekalujen suojana koko kesän ajan, paitsi silloin kun vieraat tulivat. Silloin suojat otettiin hetkeksi pois.
Kun vertaa saleja nykypäivän olohuoneisiin, niin huomaa miten maailma on muuttunut. Toki vieläkin olohuone on se, mihin vieraat ohjataan, mutta poissa on se taianomaisuus. Olohuoneesta on tullut arkinen paikka, paikka jossa ollaan joka päivä ja jota käytetään ehkä eniten valveillaoloajasta. Mielenkiintoista.
