Pyykinpesu ja pulsaattoripesukone

Pyykinpesu hoituu viemärittömässä talossani kätevästi pulsaattoripesukoneella. Pulsaattoripesukoneita myydään myös uutena, mutta itse halusin hieman vanhemman mallin, sillä niillä voi pestä myös hieman korkeampia lämpötiloja vaativia pyykkejä. Tällä hetkellä käytössäni on Rosenlewin Sirkka niminen pulsaattorikone.

Kun ostin kyseisen koneen, niin siinä oli hieman ruostetta ulkokuoressa, mutta pesukoneen sisätilat olivat täysin moitteettomassa kunnossa. Ruosteen poistin porakoneen ja siihen laitettavien teräsharjojen avulla ja päälle laitoin Miranolin Metallack-maalia. Ruostetta yritin toki poistaa mahdollisimman hyvin, mutta kyseistä maalia voi laittaa myös suoraan ruosteisen metallipinnan päälle. Kuoren sisäpuolelle ruiskutin vielä ruosteenestoon sopivaa sinkkimaalia. Lopputulos oli minusta oikeastaan söpömpi kuin täysin valkoinen, uusi pulsaattorikone.

Itse pyykinpesu tapahtuu tällä hetkellä kuistilla ja kesällä ulkona. Kunhan remontti sisätiloissa edistyy, niin pyykkääminen siirtyy muihin tiloihin. Tällä hetkellä mennään kuitenkin tällä järjestelyllä. Pulsaattoripesukone on sen verran kevyt siirtää, että varsinkin tuo ulkona pyykkääminen kesäisin on tosi toimiva ratkaisu. Siinä voi pyykkiä pestessä puuhata pihalla jotain pientä ja nauttia samalla auringonpaisteesta.

Pulsaattoripesukoneella peseminen on varsin nopeaa ja vaivatonta. Toki käytetty vesi pitää erikseen kantaa ja lämmittää, mikä toki vie oman aikansa, mutta varsinainen pesutapahtuma on nopea. Jotenkin pulsaattoripesukoneella pyykkäämisessä on sitä jotain. Tuntee tekevänsä jotain, eikä vain laita vaatteita johonkin "mustaan laatikkoon" ja paina napista. Ja kuitenkin, pyykkääminen on varsin vaivatonta ja kevyttä jos vertaa miten entisaikojen pyykkimuijat hoitivat kaiken pyykin käsin pesten.

Pakastava käymälä

Talvella ulkohuussin käyttäminen ei aina tunnu oikein houkuttelevalta ajatukselta, joten toiseksi vaihtoehdoksi valitsin Biolanin pakastavan käymälän.

Harkitsin myös polttavaa käymälää, mutta se olisi ollut huomattavasti kalliimpi vaihtoehto ja lisäksi sitä varten olisi tarvittu sähkömiehen käyntiä suuremman sulakkeen saamiseksi.

Pakastavassa käymälässä on tutun oloinen istuinosa ja sen alla sanko, johon laitetaan bio-hajoava pussi. Jätökset jäätyvät ihmeen nopeasti eli tämä vessa ei haise ollenkaan. Kun on tyhjennyksen aika, niin pussin saa kätevästi sankosta pois ja sen voi hulauttaa kompostiin maatumaan ulkohuussin jätösten seuraan. Kätevä ratkaisu siis viemärittömään taloon.

Kanelin tuoksua eli kun kasvikuivuri saapui taloon

Niin saapui tähänkin taloon vihdoin hyötykasvikuivuri ja nyt on laite päällä koko ajan. Päädyin Evermat-merkkiseen hyötykasvikuivuriin, jota moni piti hyvänä vaihtoehtona enemmän kuivaavalle. Käyttöohje sisälsi niin paljon kirjoitusvirheitä, että rupesi jo hymyilyttämään, mutta itse laita on toiminut loistavasti.

Ensimmäisenä kuivuriin pääsi banaanit, joista tuli niin hyviä, että korvaavat karkit mennen tullen. Seuraavaana kokeiluvuorossa oli omenat ja ai että, kyllä tuli niistäkin hyviä. Kaneelin tuoksu omenoita kuivattaessa oli kyllä niin huumaava, että korvapuustihammasta alkoi kovasti pakottamaan.

Ajatuksena on käyttää kuivuria näiden herkkujen lisäksi varsinkin nokkosten, yrttien ja juuresten kuivaamiseen. Pienessä perheessä varsinkin keittojuurekset ovat sellaisia, että niitä menee kerralla vain  pieniä määriä ja loppu juureksesta meinaa näivettyä jääkaapissa. Nyt olisi tarkoituksena kuivata kaikenlaisia juureksia, joita voisi sitten viskaista esimerkiksi erilaisten keittojen joukkoon makua antamaan. Ja saa nähdä mitä kaikkea sitä vielä intoutuukin kuivaamaan.