Aitan remontti

Tästä se taas lähtee. Aitta on tyhjennetty ylimääräisestä tavarasta, vanhat paperit ja tapetit poistettu seiniltä. Lattiakin saatu näkyville koko huoneen peittävän maton alta. Nyt kun rakenteet on näkyvissä voi tarkistaa remonttisuunnitelmia ja vierailla rautakaupassa. Ajatuksena olisi laittaa lattiaan hieman eristettä, mutta samalla huolehtia siitä, että tuuletus pelaa. Seinistä pitää poistaa kasa nauloja ja sitten miettiä mitä seinille tekisi. Josko yhdelle seinälle laittaisi jotain levyä ja siihen sitten joko maalia tai tapettia. Loput seinät saavat olla hirsipinnalla. Töitä riittää, mutta onpahan alku.

Puulaatikot

Sitä meinaa aina unohtaa, että talo kätkee kaikenlaisia löytöjä, kun vain hieman silmiään avaa. Mietin eilen, että pitää varmaan ostaa seuraavan kerran kaupassa käydessä muutama muovilaatikko kaiken maailman kukkaruukuille, joita pyörii varastohuoneen pöydällä ja nurkissa. Onneksi kuitenkin pysähdyin hetkeksi miettimään tuota ylimääräisen tavaran ostamista. Miksi ostaa lisää tavaraa kun liiterin nurkissa pyöri näitä ihastuttavia puulaatikoita ja muitakin puisia astioita Hieman vettä ja sopivasti kuurausta päälle ja niin on taas tavaroita otettu hyötykäyttöön.

Raparpeeimehun aika

Kuiva kesä ja saa nähdä tuleeko millainen marjasato, mutta raparperi sentään kasvanut kohtuullisesti. Tänä vuonna päätin kokeilla raparperimehun tekemistä ja pakastamista. Pari satsia olen nyt tehnyt. Etsinyt omaan makuun sopivaa sokerimäärää. Tällä hetkellä resepti on jotain tämän tapaista

1 kg raparperin paloja
2 rkl sitruunahappoa
2 l kiehuvaa vettä
5 dl sokeria

Pilkottuani raparperit olen kaatanut niiden päälle kiehuvan veden sitruunahapon kera. Tämän seoksen olen antanut olla huoneenlämmössä vuorokauden. Sen jälkeen olen siivilöinyt mehun, lisännyt sokerin ja juoma on valmis pakastettavaksi tai nautittavaksi. Mehu säilyy muutaman päivän jääkaapissa. Mehua voi laimentaa oman mielen mukaan. On hyvää...

Eteisen kaapin ehostus

Eteisessä on suuri, kiinteä kaappi, joka on jo pitkään kaivannut pientä ehostusta. Pinta on ollut likaisen värinen, mikä on saanut pimeän eteisen vieläkin pimeämmäksi. Pesu ei ole pintaan auttanut, pikemminkin tehnyt pinnasta vielä laikukkaamman. Nyt sitten innostuin maalaan kaappia samaisella kalkkimaalilla, jolla pari vuotta sitten maalasin kuistin. Voi että miten pinta kirkastuu. Eikä käyttämäni sävy ole edes mikään puhdas valkoinen.

Tohveleiden pesupäivä

Aurinkoinen päivä, mutta ei liian kuuma. Juuri täydellinen päivä pestä ulkona tohveleita pesupallolla. Ei viitsi ottaa pesukonetta esiin moisten jalkineiden vuoksi, mutta pesupallolla saa sopivasti pyöräytettyä kengätkin puhtaaksi. Kevyttä puuhastetelua. Istua auringossa ja silloin tällöin kiepauttaa vivusta.

Omenasatoa odotellessa

Ei pitäisi omenasato tänä vuonna vähäisestä kukkimisesta olla kiinni. Omenapuut ovat kuin suuria kukkakimppuja ja pölyttäjiäkin tuntuu löytyvän. Kauhea surina puiden ympärillä kun mehiläiset ahkeroivat. Toivottavasti kesän säät suosivat omenoiden kypsymistä. Täytyykin käydä heittämässä taas tuhkaa puiden juurille, että saavat lisää voimaa. Kuivatut omenat ja omenapiirakat jo mielessä...

Tomaatin taimissa sirkkalehdet

Niinhän siiinä sitten kävi etten malttanut odottaa tomaatin siementen maahan laittamisessa. Yritin pitkittää suurta innostustani ja maalailin viilipurkkeja akryylimaalilla kauniimmiksi. Mutta ei auttanut mikään. Ja pian huomasin, että siemenet vilahtivat mullan alle. Pitää vain toivoa, että kevät ja lämpö tulee tänä vuonna ajoissa, että saa taimet ulos hieman karaistumaan. Muuten näistä taimista tulee kyllä aika hujoppeja.

Kevät keikkuen tulevi

Kyllä on taas viime päivät olleet niin kesäisen näköisiä, että melkein voi unohtaa olevan vasta tammikuu.
Nenäkin jo kertoo, että siitepölyä on ilmasta. Ehkä kantautuu vielä muilta mailta, mutta selvästi leppä muistuttelee jo kevään tulosta.

Ajatuksetkin jo harhailevat tulevassa kasvukaudessa. Kohta voisi laittaa ensimmäiset taimet kasvamaan. Ainakin muutaman viikon päästä on tomaatin taimien sika. Sitä ennen toki ensi viikolle luvattu talvisempi keli muistuttaa, ettei kannata liikaa hötkyillä. Talvihan se vielä on.

Mummon hopeapaju

Isoäitini piti kukista ja hänen pihassaan oli aina kukkivia kukkia. Niistä hän teki kukkakimppuja vierailijoille kotiin viemiseksi. Moneen kukkakimppuun päätyi myös hopeapajun oksa.

Minusta on ihana saada taimia, pistokkaita, siemeniä läheisiltä ihmisiltä. Oma hopeapajuni on mummon pihan jälkeläisiä ja joka kerran kun sitä katselen niin se muistuttaa minua mummostani. Vielä on oma hopeapaju hieman hentoinen, mutta ahkerasti joka vuosi vien sen juurelle uusia lehtiä maatumaan ja antamaan voimaa. Ehkä muutaman vuoden päästä raskin itsekin leikata siitä oksan kukkakimppuun.

Käsien pesu viemärittömässä talossa

Käsien pesu hoituu viemärittömässä talossa keväästä syksyyn pääasiassa "käsienpesuautomaatin" avulla ulkona.

Ensimmäinen pikaratkaisu käsienpesuun oli vesisanko kauhalla, mutta hyvin pian alkoi kuulua toiveita hanallisesta ratkaisusta.

Seuraava yritys oli ulkohuussin yhteyteen ostettu perinteinen, hanallinen, seinään kiinnitettävä astia. Kyseinen astia ei kuitenkaan kestänyt kuin yhden vuoden ja uusi ratkaisu piti kehitellä.

Ratkaisuksi tuli iso, hanallinen termosastia, joka on osoittautunut kerrassaan mainioksi. Hana on tietenkin oleellinen, mutta vielä hienompi ominaisuus on tuo astian lämmönpitokyky. Kesällä kaivovesi pysyy astiassa viileänä hieman pidempään. Vastaavasti keväällä ja syksyllä, ilmojen ollessa hieman viileämpiä, kaivoveden joukkoon voi lisätä lämmitettyä vettä ja vesi pysyy jonkin aikaa hieman lämpimämpänä. Ei sormet palellu käsiä pestessä.

Jotenkin käsien peseminen lämpöisillä ilmoilla pääsääntöisesti vain ulkona on toiminut ihmeen hyvin. Ei ole oikeastaan edes kaivannut käsienpesumahdollisuutta sisälle lämpöisten kelien aikaan.

Talvisin tarina onkin sitten toisenlainen, silloin käsienpesu tapahtuu tietysti sisätiloissa.

Huussin ehostus

Ulkohuussi sai pienen ehostuksen kunnon pesun ja maalin muodossa.

Koska kyseessä oli lautarakennus ja laudat olivat jo valmiiksi paikoin hieman huonossa kunnossa, niin uskalsin pestä pinnan painepesurilla. Sen jälkeen maalasin huussin antiikkiverstaan keittomaalilla. Kyllä se vaan pitää paikkansa, että kun laittaa maalia pintaan, niin vanhakin näyttää nuoremmalta.

Huussin sisällä en tehnyt tällä kertaa kunnostustöitä, sillä niille ei ollut akuuttia tarvetta. WC-paperirullatelineiksi laitoin Ikeasta ostamiani telineitä.

Ja seinälle laitoin hieman afrikkalaista taidetta, kirjasta tulostettuna ja laminaattiin vuorattuna.

Eiköhän näillä tuunauksilla pärjätä, ainakin jonkin aikaa.

Viljan käyttäminen katteena -kokeilu

Minulla on yhdessä ulkorakennuksessa iso kasa vanhaa viljaa. Se on oikein mainio paikka hiirille ja muille eläimille ruokailuun. Olen siksi jo jonkin aikaa miettinyt, mitenköhän pääsisin eroon tuosta ruokapöydästä.

Viime vuonna päätin kokeilla, että toimisiko vilja hyvin katteena vai innostuuko vilja lähtemään vielä kasvuun (jos jyvissä on vielä jotain kuorien lisäksi). Vija on ollut varastoituna toista kymmentä vuotta, joten toivoin, ettei se enää innostuisi kasvamaan.

Laitoin viljaa ensin muutaman kasvulaatikon eteen,  josta katteen toimivuutta oli helppo seurata. Kesän kokeilujen tulos oli, että ei lähtenyt vilja onneksi kasvamaan, mutta eipä toiminut vilja täydellisesti katteenakaan. Sitkeä heinä tuli kesän aikana läpi aika paksun kerroksenkin alta, mutta selvästi kuitenkin vilja hidasti rikkaruohojen esiinnousua ja vähensikin rikkaruohojen määrää huomattavasti.

Niinpä aion käyttää viljaa jatkossakin joissain paikoissa katteen tapaisena. Nyt lisäsin sitä omenapuun ympärillä olevan peurasuojan eteen. Jos ei muuta iloa tästä viljakatteesta, niin saanpahan maatumaan tuon hiirien ruokapöydän.

Hyttyssuoja pitsiverhosta

Vanhan talon ilmanvaihdon varmistamiseksi ikkunoiden auki pitäminen on elinehto. Mutta mites pitää ikkunoita auki kesällä, kun sisään tulee kasapäin kärpäsiä. Ratkaisuksi tähän ongelmaan olen puuhaillut pikkuhiljaa hyttyssuojia. Ajatuksena on saada joka huoneeseen oman näköinen hyttyssuoja.

Kierrätyshengessä hyttyssuojan kehikot on tehty vanhoista, puisista jalkalistoista ja muovisen hyttysverkon sijaan on käytetty vanhoja pitsiverhoja.

Ihan ei mennyt tämä projekti putkeen, sillä jalkalistat osoittautuivat niin kovaksi materiaaliksi, ettei nitojani teho tuntunut oikein riittävän. Välillä paukuttelin niittejä vasaralla syvemmälle ja välillä otin avuksi nupinaulat.

No, oleellistahan ei ole se millaista reittiä pitkin pääsee perille vaan se, että pääsee perille. Kyllä nyt taas kelpaa tuulettaa...

Maaliskuun taimet

Kun pari viikkoa sitten laitoin tomaatin siemenet itämään, niin luulin ettei ikivanhoista siemenistä itäisi juuri yksikään. No toisin kävi. Nyt on sitten useampi rahkapurkki täynnä taimia ja joissain jo sirkkalehtien lisäksi tullut muitakin lehtiä eli koulimisen aika.

Useampana vuonna olen yrittänyt itsepäisesti kasvattaa tomaatteja, mutta hieman se on haasteellista ilman kasvihuonetta. Viime vuonna sain muutaman tomaatin, mutta edellisenä vuonna ei satoa pahemmin tullut. Itse kasvatetut tomaatit ovat kuitenkin niin hyviä, että itsepäisesti yritän joka vuosi. Haaveissa toki, että saisin jossain vaiheessa rakennettua kasvihuoneen, jolloin tomaattien kasvukausi pitenisi huomattavasti.

Tomaatintaimien lisäksi itämässä on mukulasellerin siemeniä. Viimeksi kun niitä kasvatin niin meinasi kasvukausi jäädä niilläkin hieman liian lyhyeksi. Toinen haaste on varmaan savinen maa. Tänä vuonna ajattelin kokeilla sellerin kasvatusta kasvulavassa, jossa minulla on hieman toisenlainen multaseos.

Viime vuotisia merkintöjä tuossa juuri katselin ja huomasin, että eihän tässä ole enää kuin reilu kuukauden päivät niin voi laittaa samettikukatkin jo itämään. Kevät tulee aina jotenkin yhtä yllättäin.

Helmikuun valkoiset puut

 Kyllä luonto osaa järjestää niin kaunista ja monipuolista ihailtavaa. Syksyllä  ruska ja pakkasen lauhtuessa sokerikuorrutetut puut. Vaikka mieli jo vaeltelee kesän taimiasioissa niin kyllä minä nautin talvestakin. Ei kyllästytä vielä yhtään. Nyt kun aurinkokin näyttäytyy useammin niin talven, lumen kauneus pääsee oikein oikeuksiinsa. Kuukausi niin omenapuiden leikkaukset jo mielessä ja parin kuukauden päästä jo istutusasiat kovasti pinnalla. Paras nauttia nyt siis näistä luonnon taideteoksista.

Kylpyhuonehaaveita

Talossani ei tällä hetkellä ole kylpyhuonetta, joten pesytyminen tapahtuu erillisessä saunarakennuksessa. Olen kuitenkin ruvennut haaveilemaan kuistin yhteydessä olevan skafferin muuttamisesta jossain vaiheessa kylpyhuoneeksi. Samaan tilaan voisi siirtää pulsaattoripesukoneen, pesukomuutin ja pakastavan käymälän.

Koska taloni on viemäritön, niin pesytymiseen ajattelin lähinnä ammetta. Mitään vaahtokylpyjä en ajatellut kyseisessä ammeessa ottaa, vaan ajatukseni on lähinnä, että amme toimisi hyvin paikkana, jossa voisi peseytyä liikaa ympäristöä kastelematta. Ammeessa loikoiluun olen ajatellut hankkia jossain vaiheessa ulkoammeen, saunan viereen.

Skafferin tyylinen kuistin osa on tällä hetkellä kylmätilana eli siinä on vain lautaseinät, eikä seinissä ole eristeitä. Kyseisen pienen tilan lisäeristäminen olisi kuitenkin varsin helppo ja nopea toimenpide. Samoin vedet saisi siitä hyvin ohjattua ulos suodatettavaksi. Koska kyseinen tila on jo nyt erillinen tila varsinaisesta hirsirakennuksesta niin kosteusongelmia ei tarvitsisi liikaa pelätä. Amme myös pitäisi veden rajoitetulla alueella, varsinkin kun siihen ei tule mitään suihkua, vaan käytössä olisi vain kannettu vesi.

Ajatuksissani tämä kylpyhuone olisi rosoisen karhea. Ideakuvia olen selaillut Pinterestistä. Kylpyhuoneessa saisi olla mukana mahdollisesti jotain romuromantiikkaa. Käsienpesunkin voisi oikeastaan toteuttaa jotenkin hieman persoonallisemmin. Ullakolta ja ulkorakennusten kätköistä voisi löytyä jotain tuohon sopivaa. Pitääkin käydä pienellä inspiraatiokierroksella.

Pyykinpesu ja pulsaattoripesukone

Pyykinpesu hoituu viemärittömässä talossani kätevästi pulsaattoripesukoneella. Pulsaattoripesukoneita myydään myös uutena, mutta itse halusin hieman vanhemman mallin, sillä niillä voi pestä myös hieman korkeampia lämpötiloja vaativia pyykkejä. Tällä hetkellä käytössäni on Rosenlewin Sirkka niminen pulsaattorikone.

Kun ostin kyseisen koneen, niin siinä oli hieman ruostetta ulkokuoressa, mutta pesukoneen sisätilat olivat täysin moitteettomassa kunnossa. Ruosteen poistin porakoneen ja siihen laitettavien teräsharjojen avulla ja päälle laitoin Miranolin Metallack-maalia. Ruostetta yritin toki poistaa mahdollisimman hyvin, mutta kyseistä maalia voi laittaa myös suoraan ruosteisen metallipinnan päälle. Kuoren sisäpuolelle ruiskutin vielä ruosteenestoon sopivaa sinkkimaalia. Lopputulos oli minusta oikeastaan söpömpi kuin täysin valkoinen, uusi pulsaattorikone.

Itse pyykinpesu tapahtuu tällä hetkellä kuistilla ja kesällä ulkona. Kunhan remontti sisätiloissa edistyy, niin pyykkääminen siirtyy muihin tiloihin. Tällä hetkellä mennään kuitenkin tällä järjestelyllä. Pulsaattoripesukone on sen verran kevyt siirtää, että varsinkin tuo ulkona pyykkääminen kesäisin on tosi toimiva ratkaisu. Siinä voi pyykkiä pestessä puuhata pihalla jotain pientä ja nauttia samalla auringonpaisteesta.

Pulsaattoripesukoneella peseminen on varsin nopeaa ja vaivatonta. Toki käytetty vesi pitää erikseen kantaa ja lämmittää, mikä toki vie oman aikansa, mutta varsinainen pesutapahtuma on nopea. Jotenkin pulsaattoripesukoneella pyykkäämisessä on sitä jotain. Tuntee tekevänsä jotain, eikä vain laita vaatteita johonkin "mustaan laatikkoon" ja paina napista. Ja kuitenkin, pyykkääminen on varsin vaivatonta ja kevyttä jos vertaa miten entisaikojen pyykkimuijat hoitivat kaiken pyykin käsin pesten.

Pakastava käymälä

Talvella ulkohuussin käyttäminen ei aina tunnu oikein houkuttelevalta ajatukselta, joten toiseksi vaihtoehdoksi valitsin Biolanin pakastavan käymälän.

Harkitsin myös polttavaa käymälää, mutta se olisi ollut huomattavasti kalliimpi vaihtoehto ja lisäksi sitä varten olisi tarvittu sähkömiehen käyntiä suuremman sulakkeen saamiseksi.

Pakastavassa käymälässä on tutun oloinen istuinosa ja sen alla sanko, johon laitetaan bio-hajoava pussi. Jätökset jäätyvät ihmeen nopeasti eli tämä vessa ei haise ollenkaan. Kun on tyhjennyksen aika, niin pussin saa kätevästi sankosta pois ja sen voi hulauttaa kompostiin maatumaan ulkohuussin jätösten seuraan. Kätevä ratkaisu siis viemärittömään taloon.

Kunnostusta vaativa pesukomuutti

 

Talon kätköistä löytyi tälläinen pesukomuutti vanhus. Hieman on saanut kolhuja matkan varrella. Maali rapisee ja kannen ja oven palat ovat irronneet liitoksistaan.

Pesukomuutti voi näyttää ensi alkuun pahalta, mutta näen silmissäni jo millainen kaunotar tästä vielä tulee. Vaatii vain pientä rasputusta, palojen uudelleenliimaamista, maalia pintaan ja uudet saranat.

Kaapin mittasuhteet ovat niin kohdallaan ja tuo kahva on aika suloinen. Tästä tulee vielä hyvä kaappi, vaikka saunan eteiseen. Siihen mahtuu hyvin jotain pientä, kuten istuinalusia, ylimääräisiä pyyhkeitä etc. Pientä puhdetyötä siis luvassa.

Tuvan lattia

Voi että miten kaunis pinta on tuvan vanhassa lattiassa. Siinä näkyy ja tuntuu jalkapohjissa vuosien saatossa kuluneet urat. Mitään suurempaa ei siis tee mieli tälle lattialle tehdä.

Ainut korjattava asia, joka on suunnittelun alla, on muutaman raon tukkiminen. Johtuen varmaan lankkujen kuivumisesta, on varsinkin yhden seinän viereen ilmestynyt aikamoisia koloja lankkujen väliin. Rakojen suhteen pitäisi keksiä jotain, ettei hiiret pääse niistä sisään. Joitain ohuita puurimoja on isoimpiin rakoihin jo laitettu, mutta vielä on muutama ohuempi rako tilkitsemättä. En tiedä onko ainut keino yrittää irroittaa muutama reunimmainen lankku, naputtaa niitä tiukemmin keskilattiaa kohden ja laittaa seinän ja lattian väliin jokin leveämpi lankun pala vai voisikohan noihin rakoihin laittaa vaikka pellavarivettä?

Pintakäsittelyn suhteen pitää myös perehtyä lakkaus ja vahaus asioihin. Mitään maalia ei näin hienolle pinnalle kannata laittaa, sillä sehän vain peittäisi kauniin pinnan.